Pelastavatko sienet maailman?

kaksi pientä herkkutattia sammaleiden joukossa

Sienten potentiaali kosmetiikassa on jo aiheena itsessään super mielenkiintoinen, mut mites tämä sitten? Voivatko sienet pelastaa maailman? Ja jos kyllä, miten?

Sienet öljyvahinkojen torjunnassa

Mykologi Paul Stametsin tutkimuksessa testattiin osterivinokkaan mahtia öljyvahinkojen torjunnassa Washingtonin Bellinghamissa. Testissä oli neljä dieselillä ja muulla polttoainejätteellä kyllästettyä kasaa.

Stamets laittoi omaan kasaansa osterivinokasrihmastoa (yksi kasoista oli kontrollikasa, yksi käsiteltiin entsyymeillä ja yksi bakteereilla). Sienirihmasto imee öljyä itseensä ja tuottaa entsyymejä, jotka rikkovat hiilen ja vedyn sidoksia.

Kuusi viikkoa myöhemmin, kun suojapeitteet poistettiin, muut kasat olivat edelleen kuolleita. Sen sijaan Stametsin kasan väri oli vaalennut ja se kuhisi elämää. Se oli täynnä osterivinokasta. Osterivinokasrihmasto oli rikkonut hiilivedyn hiilihydraateiksi, eli sienisokeriksi.

Sienten itiöt houkuttelivat paikalle hyönteisiä. Hyönteiset munivat ja siitä muodostui toukkia. Toukat houkuttelivat paikalle lintuja, jotka toivat ulosteissaan mukana siemeniä, jotka alkoivat itää paikalla, ja pian kasa oli vihreä keidas keskellä haisevia, kuolleita kasoja.

Tämän jälkeen Stamets hyödynsi osterivinokasrihmastoa myös juuttisäkeissä esimerkiksi kemian tehtaiden ja maatalojen alaspäin viettävillä rinteillä siten, että näistä muodostuvat vesistöön valuvat yhdisteet pysähtyivät.

Sienet antibiootteina

Tietyt herkkusienten sukuun kuuluvat lajit ovat toimineet erittäin hyvin eri influenssan muotoja vastaan. Tälläkin hetkellä monet antibiootit ovat saaneet alkunsa juurikin sienistä.

Vaikka muualla maailmassa sieniä on tutkittu antibioottien lähteinä jo vuosikymmenten ajan, on Suomessakin koronapandemian myötä alettu tutkia sieniä erityisesti koronaa vastaan.

Teorian tasolla on myös mahdollista, että senet tuottavat meille jossain vaiheessa syöpälääkkeen. Syöpäsolujen kasvua ehkäiseviä tai syöpää estäviä sieniä on löydetty maailmalta yhteensä 13 eri lajia, joista pakuri, herkkusieni, siitake, osterivinokas ja valmuskat ovat meillekin tuttuja.

Sienet luonnonmukaisena hyönteistorjuntana

Metarhizium-suvun sienet toimivat pelottavan tehokkaina hyönteistorjunta-aineena. Itiöt itsessään toimivat karkoitteena, mutta esimerkiksi murahaiset, jotka syövät rihmastoa muumioituvat sienen syödessä ne sisältä päin.

Tässä on siis lopulta samankaltainen eettismoraalinen ongelma, kuin kemiallistenkin torjunta-aineiden käyttämisessä, kun sieni ei vain karkota vaan myös “torjuu” hyönteisiä, mikä tunnetaan jo yleisesti kaunisteltuna sanana hyönteisiä tappaville aineille. Mikä ei luonnollisestikaan ole automaattisesti hyvä juttu kuudennen sukupuuttoaallon ja hyönteiskadon aikana.

On myös tutkittu sienten käyttöä metsätuhohyönteisten torjunnassa. Tällä hetkellä juurikääpää torjutaan luomusertifioiduissa metsissä harmaaorvakalla.

Sienet ratkaisemassa nälänhätää

Sademetsiä hävitetään hirvittäviä määriä rehuksi menevän soijan kasvatusta varten. Pekilosienen pekiloproteiinilla voitaisiin kuitenkin teoriassa korvata eläinten rehusoija lähes kokonaan, jolloin sademetsiä ei tarvitsisi hakata soijan vuoksi.

Sienirihmastot elävät tunnetusti symbioosissa kasvien juurten kanssa. Puiden kasvatusta voitaisiin tehostaa istuttamalla puun siemen pahvilaatikkoon itämään sienimykorritsan kanssa ja siirtämällä myöhemmin istutus maahan.

Sienirihmastoista on hyötyä myös syötäville kasveille, ja esimerkiksi pakolaisleireillä olisi mahdollista viljellä ruokaa pahvilaatikoissa sienimykorritsan avulla.

Bioenergian tuotanto

Homesieni, joka hajottaa lignoselluuloosaa ja hiivasieni, joka tuottaa hajotetusta aineksesta alkoholia ja muita kemiallisia yhdisteitä voivat yhdessä tuottaa orgaanisista jätteistä biopolttoainetta. Teknologia tähän on jo olemassa, mutta siihen menee vielä aikaa, että tätä voidaan toteuttaa teollisessa mittakaavassa.

Biomuovi

Lyhyesti: sieniä voidaan käyttää biomuovin valmistamiseen samoin kuin puutakin, jolloin muovista tulee orgaanisesti hajoavaa.

Sienet säteilykilpenä

Jotkut sienilajit pystyvät imemään itseensä suuren suuria määriä radioaktiivista säteilyä. Tässä vaiheessa maaiman menoa on jo tutkittu, josko sieniä voisi kasvattaa avaruusalusten rakenteiden eristysmateriaaleissa siten, että ne suojaisivat aluksen miehistöä esimerkiksi aurinkotuulimyrskyiltä

Kiinnostaako sienet? Tässä muutama lukusuositus!

Pakurin käyttö - 5 uutta ideaa ja helpot valmistusohjeet

Litt Woon Long: Minun sienipolkuni

Kaunokirjallinen teos sienestyksen ja sienten parantavista vaikutuksista

Bonsdorff von Tea: Sienimetsästä markkinoille

Sienikirja sienten kaupallisuuden näkökulmasta

Jarkko Korhonen, Pirjo Penkkimäki: Suuri suomalainen sienikirja

Mielestäni paras julkaistu sienikirja tähän mennessä (ja ainakin niistä, joita itse olen selaillut)

Edellinen
Edellinen

Miten täyssähköauton akku kestää Lapissa talvella?

Seuraava
Seuraava

Mihin kaikkiin vaivoihin villiyrtit auttavat?