Dronejen hyödyntäminen marjanpoiminnassa - plussat ja miinukset

Drone metsässä

Mulle tuli pari viikkoa sitten semmonen haastattelupyyntö et aattelin et se on huijaus. Cranfield Universitystä Briteistä. He tutkii dronejen käyttämistä apuna marjanpoiminnassa. Tarkistin taustat ja selvis et tää on ihan oikea toimija ja oikea projekti, joka liittyi kun liittyikin viime vuonna Rovaniemellä tehtyyn drone-projektiin. Haastattelussa kysyttiin mun mielipiteitä tuohon dronehommaan sekä sosiaalisesta, ekologisesta, taloudellisesta että kulttuurillisesta näkökulmasta.

Vaikka droneista voisikin olla merkittävästi hyötyä luonnonraaka-aineiden keruussa, ei dronejen käyttäminen marjanpoiminnassa ole läpihuutojuttu ollenkaan. Varsinkaan eettisestä näkökulmasta. Halusin purkaa ajatuksiani eri näkökulmista sekä positiivisten vaikutusten että negatiivisten vaikutusten kautta.

Sosiaalinen näkökulma

Drone voisi olla mukana poimijan turvana (esim. vanhukset) tarkkailemassa, ettei kulkija eksy tai loukkaannu. Drone voisi myös tarkkailla poimijan terveydentilaa ja hälyttää apua esimerkiksi sairauskohtauksen sattuessa ja kantaa raskaat marjaämpärit pois metsästä. Mutta kuka omistaa datan, jota drone kerää?

Onko dronen keräämä tieto kaikille avointa? Eihän meistä oikeasti kukaan halua, että drone käy skouttaamassa meidän tietopaikat, ja sitten paljastaa ne koko maailmalle? Vai pitäisikö dronen kerätä kaikille avointa tietoa vain Metsähallituksen mailta ja katkaista datan keruu yksityisillä mailla? Ja mitä tämä tekisi jokaisenoikeuksille?

Jos vanhuksilla olisi apulaisdrone matkassa metsässä, kuka sitä lennättäisi ja kuka sen maksaisi? Entä muiden metsässä liikkujien yksityisyys? Kuinka varmistetaan, että drone ei kuvaa esimerkiksi kenenkään kotia tai kesämökkiä?

Vaikka paikallisia tiedotettaisiin dronejen lennättämisestä, ja vannottaisiin että ne kuvaavat vain alueen X ja lentävät vain tietyn alueen läpi, luottaisiko ihmiset lopultakaan tähän? Ja kuka olisi vastuussa, jos drone hakkeroitaisiin ja sitä käytettäisiin väärin?

Perusteltaisiinko dronejen käytöllä vielä nykyistäkin alhaisempia poimijalle maksettavia hintoja, koska drone nopeuttaisi työtä? Ja, mikäli droneja käytetään poimijaryhmien tukena ja turvana, miten estetään dronen kuvaaman kuvamateriaalin käyttö poimijoita vastaan?

Ekologinen näkökulma

Dronejen käyttäminen maastokartoituksessa ja esimerkiksi satolaskennoissa sekä esimerkiksi marjojen kypsyysasteen tarkkailussa vähentäisi varsinkin pitkien etäisyyksien alueilla kuten Lapissa tarvetta ajaa marjasatojen perässä. Dronet voisivat samalla kerätä dataa myös esimerkiksi kaivosteollisuuden tai turismin vaikutuksesta tiettyjen alueiden luontoon, satoon ja puhtauteen erilaisten mittareiden avulla.

Mikäli droneilla haluttaisiin tarkkailla nimenomaan marjasatoa, dronet joutuisivat lentämään metsässä nimenomaan pesimäaikaan. Dronejen vaikutuksesta eläimiin on kuulema olemassa vasta vain hyvin vähän dataa olemassa, mutta oletettavasti vaikka dronet olisivat täysin hiljaisia, sellaisen ilmestyminen yhtäkkiä eläimen näkökenttään varmasti säikäyttäisi.

Väistämätöntä myös olisi, että joskus dronet törmäisivät puihin tai eläimiin. Kuka siinä tapauksessa huolehtii rikkinäiset elektroniikkaosat pois metsästä ja mikäli eläin loukkaantuu törmäyksessä, kuka sen käy lopettamassa (tai mahdollisuuksien mukaan toimittamassa hoitoon)?

Taloudellinen näkökulma

Mikäli Lapissa aloitettaisiin tämänkaltainen maastokartoitus dronejen avulla, pitäisi kuulla myös poronhoitajia. Miten dronet vaikuttavat poroihin ja porojen vaellusreitteihin ja laidunnusalueisiin? Dronejen käytössä pitäisi myös miettiä tarkkaan vastuu- ja maksajanäkökulmat. Metsästysaikaan pitäisi varmistua myös siitä, että dronet eivät häiritse laillista metsästystä.

Jotta droneilla voisi olla tulevaisuutta marjabisneksessä, pitäisi ensin saada koulutusta dronejen lennättämiseen ja datan keräämiseen. Tämän jälkeen pitäisi syntyä yrityksiä, jotka tarjoavat palvelua dataa hyödyntäville yrityksille. Tämän jälkeen pitäisi olla selvää, kenen vastuulla on paikallisten ja maanomistajien kontaktointi asiaan liittyen. Kenen vastuulla on mikäkin edellä mainituista kysymyksistä? Jos joku hakkeroituu droneihin, jos rikotaan vahingossa tai tahallisesti jonkun yksityisyyttä, jos aiheutetaan haittaa luonnolle, eläimille tai ihmisille jotka poimivat raaka-aineita?’

Kulttuurillinen näkökulma

Multa kysyttiin että pitäisikö asiaa lähteä viemään eteenpäin enemmän valtiollisella vai paikallisella tasolla, ja mä vastasin että ensin selvittää lakiasiat valtion kanssa ja sen jälkeen siirtyy suoraan paikallistasolle. Niillä, keiden elämään dronejen käyttö vaikuttaa, pitäisi olla kaikista eniten sanavaltaa asiaan. Ehdotin dronejen käyttöä ennen pidettäviä paikallisia keskustelutilaisuuksia, joissa paikalliset pääsisivät ilmaisemaan huolensa ja toisaalta myös toiveensa dronejen lennättämisen suhteen.

Keskustelimme myös siitä, että kun edelleen tosi monet ihmiset lähtevät luontoon nimenomaan hakemaan rauhaa ja hiljaisuutta, niin miten jatkuvasti tarkkaileva, lentävä ja suriseva robotti vaikuttaisi luontoyhteyteen ja kokemukseen? Ajattelin että itse voisin hyvin kulkea dronen kanssa silloin kun olen metsässä tekemässä töitä, mutta vapaa-ajalla kaipaisin kyllä nimenomaan teknologiatonta metsää.

Kaiken kaikkiaan minä oon hyvin samaa mieltä droneista, kuin mitä mieltä olen tekoälystä: oikeissa ja hyvissä käsissä niillä saa aikaan valtavat määrät hyvää, mutta väärissä ja pahoissa käsissä hirvittävät määrät pahaa. Oon aika varma, että dronet tulee tulevaisuudessa surisemaan meidän metsissä, mutta minusta on tärkeää, että nyt kun siihen vielä voi vaikuttaa, ilmaistaan se, miten se tulisi tehdä jotta se menisi kerralla moraalisesti oikein.